NBN:n lausunto Suomen ennallistamissuunnitelmasta

Nature Business Network kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja kääntämään luonnon monimuotoisuuden elpymisuralle. Nature Business Network pitää tavoitetta välttämättömänä myös yritysten pitkän aikavälin toimintaedellytysten, resilienssin ja kilpailukyvyn kannalta. Suomalaisten yritysten näkökulmasta on tärkeää, että Suomi näyttäytyy kansainvälisesti ennallistamisasetuksen toimeenpanon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edistäjänä.

Nature Business Network tukee ennallistamisasetuksen tavoitteita ja pitää tärkeänä, että kansallinen ennallistamissuunnitelma on valmisteltu ja toimeenpano etenee. On hyvä, että suunnitelmayhteenvedossa tuodaan konkreettisesti esiin tarvittavien toimien pinta-alat sekä niiden kustannukset. Nature Business Network pitää tärkeänä, että suunnitelman jatkovalmistelu on mahdollisimman avointa ja että koko suunnitelmaluonnos tuodaan sidosryhmien arvioitavaksi.

Toimeenpanossa tulee tavoitella luonnon tilan vaikuttavaa parantamista kaikissa keskeisissä luontotyypeissä. Metsien suuren ekologisen ja taloudellisen merkityksen vuoksi metsäluontotyyppien tavoitteiden puuttuminen suunnitelmaluonnoksesta on merkittävä puute. Lopullisessa suunnitelmassa myös metsille tulee asettaa kunnianhimoiset, selkeät ja ennakoitavat tavoitteet. Lisäksi ennallistamisen yhteys ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tulee tuoda suunnitelmassa nykyistä vahvemmin esiin.

Kustannusten rinnalla suunnitelmassa tulee tuoda nykyistä vahvemmin esiin ennallistamisen taloudelliset hyödyt ja toimimattomuuden kustannukset. Ennallistaminen vahvistaa luonnon tuottamia ekosysteemipalveluja, vähentää luonnon heikkenemisestä yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä sekä synnyttää liiketoimintaa ja työpaikkoja. Ennallistamiseen liittyvissä ratkaisuissa on paljon mahdollisuuksia uuden osaamisen ja vientiliiketoiminnan kehittämiseen. Näin ennallistaminen näyttäytyy kustannuserän lisäksi investointina Suomen talouden ja yritysten tulevaisuuden toimintaedellytyksiin.

Kommentit suunnitelman kustannuksiin ja rahoituspohjaa koskeviin toimenpiteisiin

Ennallistamissuunnitelman noin 400 miljoonan euron vuotuinen rahoitusvaje tekee yksityisen rahoituksen mobilisoinnista keskeisen kysymyksen. Nykyisten rahoituskeinojen kokonaisuus on täysin riittämätön ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman yhteenvedossa todetaankin, että tulevaisuudessa aiempaa suurempi osa rahoituksesta on tarkoitus kattaa yksityisin varoin.

Nature Business Network korostaa, että yksityistä rahoitusta ei synny ilman toimivia kannusteita ja markkinarakenteita. Nykyinen vapaaehtoisen yksityisen luontorahoituksen taso on kaukana tunnistetusta rahoitustarpeesta. Siksi luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä, yritysten luontotekojen kannusteita sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteismalleja tulee viedä nopeasti käytäntöön. Rahoitusratkaisujen mittakaavan tulee vastata tunnistettuun rahoitusvajeeseen ja mahdollistaa yksittäisiä pilotteja laajemmat, skaalautuvat ratkaisut.

Yritysten luontovaikutukset ja ekologisen kompensaation soveltuvuus osaksi liiketoimintaa vaihtelevat merkittävästi toimialoittain. Mahdollista velvoittavaa ekologista kompensaatiota kehitettäessä onkin arvioitava huolellisesti sen soveltuvuutta eri sektoreille. Vapaaehtoisen markkinan kehittäminen ja kannusteiden luominen on välttämätöntä. Luonnonarvomarkkinoita kehitettäessä tulee varmistaa, että myös teollisuus-, infra- ja muilla rakennetuilla alueilla toteutettavat vaikuttavat luontotoimet voivat tulla osaksi tulevaa markkinaa. Kannusteita kehitettäessä tulee huomioida rakennetun ympäristön merkittävä potentiaali luonnon tilan parantamiseen.

Erityisen tärkeää on vahvistaa kysyntää ja tehdä yritysten osallistumisesta taloudellisesti houkuttelevaa ja hallinnollisesti sujuvaa. Julkisen sektorin roolina tulee olla markkinan mahdollistaminen ja alkuvaiheen kysynnän tukeminen, jotta yksityinen pääoma saadaan aidosti täydentämään julkista rahoitusta eikä jää vain oletukseksi rahoitusvajeen kattamisesta.

Ajatus kokonaissuunnitelmasta ennallistamisasetuksen toimeenpanoon kohdistuvan rahoituksen kasvattamiseksi ja rahoituspohjan laajentamiseksi on kannatettava. Samalla on tärkeää, ettei kokonaissuunnitelman laatiminen hidasta asian etenemistä ja että yritykset pidetään tiiviisti mukana jatkotoimien, kannusteiden ja rahoitusratkaisujen kehittämisessä.