Nina Elomaa, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja, Nature Business Networkin puheenjohtaja:
YK:n luontokokous COP17 päättyi Jerevanissa 31. lokakuuta. Kokouksen ensimmäinen maailmanlaajuinen arvio oli selvä: nykyiset toimet eivät riitä vuoden 2030 luontotavoitteiden saavuttamiseen. Yhtä selvää oli, että yritykset ovat nyt mukana ratkaisemassa tätä kuilua.
Olin Jerevanissa osana Suomen valtuuskuntaa. Nature Business Networkista mukana olivat lisäksi Fortumin Heikki Holmén ja One Planetin Emma Kari. Puhuimme kokouksen aikana useissa paneeleissa arvoketjujen merkityksestä, kiertotaloudesta ja luonnonarvomarkkinoista.
Yrityksiä enemmän kuin koskaan
Olen osallistunut useampaan luonto-COPiin, ja yritysten määrä kasvaa kokous kokoukselta. Jerevanissa yritysosallistujia oli enemmän kuin yhdessäkään aiemmassa luontokokouksessa. Luonto ei ole enää pelkkä ympäristöasia, vaan liiketoiminnan riski ja mahdollisuus.
Yritykset eivät olleet paikalla vain kuuntelemassa. Yli 130 yritystä ja rahoituslaitosta vaati jo ennen kokousta hallituksia uudistamaan luontoa heikentäviä tukia nopeammin.
Suomi ja Pohjoismaat näkyivät vahvasti. Pohjoismaiden paviljongissa yritykset, päättäjät ja tutkijat jakoivat käytännön ratkaisuja, ja suomalaiset puheenvuorot herättivät kiinnostusta. Suomen valtuuskunnassa oli mukana ennätysmäärä eri sidosryhmien edustajia.
Jerevanin tiekartta vaatii yksityistä rahaa
Maat hyväksyivät Yerevan Pathway -tiekartan ja lähes 50 päätöstä luontotoimien vauhdittamiseksi ennen vuotta 2030. Tiekartta kehottaa puuttumaan luonnolle haitallisiin tukiin ja lisäämään rahoitusta kaikista lähteistä. Suomi edisti yhdessä Kolumbian kanssa haitallisten tukien uudelleensuuntaamista.
Rahoitus jäi silti kokouksen vaikeimmaksi kysymykseksi. Julkinen raha ei yksin riitä, ja siksi yritysten ja sijoittajien pääomat on saatava liikkeelle. Pysyvästä rahoitusjärjestelmästä on tarkoitus päättää Ecuadorissa 2028.
Suomen luonnonarvomarkkinat kiinnostivat
Luonnonarvomarkkinat ovat konkreettinen tapa ohjata yksityistä rahaa luonnon hyväksi. Jerevanissa huomasin, että Suomessa tehty kehitystyö kiinnostaa kansainvälisesti. Meiltä kysyttiin, miten luontohyödyt mitataan, miten ne todennetaan ja miten yritykset pääsevät mukaan.
Myös EU vei asiaa eteenpäin ja julkisti uusia markkinoita tukevan kansainvälisen yhteistyöaloitteen, Friends of Credits for Nature and Biodiversity. Markkinat ovat vasta muotoutumassa. Niiden onnistuminen riippuu siitä, saadaanko aikaan todellisia luontohyötyjä ja saadaanko yritykset liikkeelle.
Suomen kannattaa tarttua tilaisuuteen
Suomella on nyt harvinainen mahdollisuus näyttää suuntaa. Meillä on kehittyvät luonnonarvomarkkinat, yrityksiä, jotka mittaavat luontovaikutuksiaan, ja kansainvälinen yleisö, joka haluaa oppia meiltä. Tähän on tartuttava nyt, kun maailma etsii ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseen.
Se vaatii ennakoitavia pelisääntöjä, luotettavaa todentamista ja yrityksiä, jotka uskaltavat toimia ensimmäisinä. Nature Business Network on olemassa juuri tätä varten. Tuomme yritysten ratkaisut osaksi luontotavoitteiden toimeenpanoa. Jerevanista saatiin kotiläksyt, ja seuraava kokous on Ecuadorissa vuonna 2028. Tehdään siihen mennessä Suomesta luontotyön suunnannäyttäjä.
